Littoisten lähikirjaston ja Kotimäen nuorisotilan yhteinen perinteinen yökirjasto pidettiin kaamosyönä 8.- 9.11. Teemana tässä kaikenikäisiä lapsia ja nuoria kokoavassa tapahtumassa oli pellet ja iloinen hauskuus. Aiheen mukaisesti osallistujista kuoriutui mitä hassuimpia sirkuspellejä ja humoristisia hahmoja. Maskeeraus ja asusteet täydensivät toisiaan. Yökirjaston suunnittelivat yhdessä aikuisten kanssa Kotimäen koulun 7.- luokkalaiset kirjaston asiakasraadin jäsenet. He myös toimivat apuohjaajina.
Ensin tutustuttiin toisiimme muutaman leikin avulla. Seuraavana ohjelmassa oli kirjojen esittelyä. Jokainen oli tuonut mukanaan kirjan, joka oli tuottanut itselle iloa tai elämyksiä. Esittelyssä oli mm. Sinttuja, Neropatteja, Tatuja ja Patuja ja Koiramäkiä sekä hieman yllättäen Bronten Kotiopettajattaren romaani sekä purjehdusopas.
Mutta, voi harmistus, iltapalatarpeet olivat hukassa! Niitä sitten alettiin etsiä kirjastosuunnistuksen avulla. Jokaiselta rastilta sai numerovinkin, joista muodostui puhelinnumero. Tuntemattomaan numeroon soittaminen tuntui hihityksen määrästä päätellen jännittävän, mutta se oli ainoa tapa saada selville piilotettujen ruokatarvikkeiden sijainti. Onneksi kaikki löytyi! Suunnistuksen jälkeen vuorossa oli askartelua sekä ruuanlaittoa. Suodatinpusseista tuunatut Ilopussit valmistuivat ja samaan aikaan keittiöstä leijui maukkaiden lämpimien voileipien tuoksu. Ruuan jälkeen osallistujat juoksivat ympäri rakennusta rosvoina ja poliiseina. Leikin lomassa koettiin jo perinteeksi muodostunut maitohampaan irrotus. Juoksuleikki olisi lasten mielestä voinut jatkua vaikka aamuun asti…
Ennen iltasatua lapsoset saivat etsiä pimeässä taskulamppujen avulla aarteet eli unikaverit. Sitten oli aika laittaa silmät kiinni kuunnellen Eeva Tikan tarinaa ”Iloeläimen täytyy olla olemassa”. Tyytyväinen tuhina täytti kirjaston hyllynvälit, kun konkkaronkka vaipui unten maille.
Marraskuu on varsinaissuomalaisten kaamosaikaa. Se saa monissa aikaan raskasmielisyyttä, uneliaisuutta tai muuten vain murmelimaista käpertymistä television ääreen. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, jollei varta vasten halua, sillä pimeimpänäkin vuodenaikana Turun pääkirjasto kantaa kortensa kaupunkilaisten hyvinvoinnin, sivistystyön, kulttuurin ja yleisen hauskanpidon yhteiseen kekoon. Keinot tosin poikkeavat hieman perinteisestä kirjastotyöstä. Vietämme päivää karnevalismin hengessä.
Kaamoksen kunniaksi pääkirjasto on perjantaina 8.11. avoinna aamuyhdeksästä iltayhteentoista. Ohjelmaan kuuluu kirjailijahaastatteluja, musiikkia, performanssia, kirjavinkkausta, nukketeatteria, elävää kuvaa ja tarinoita kirjaston kummituksesta. Ohjelmaa löytyy kaikenikäisille. Linnankadun puolelta voi nähdä kirjaston seinään heijastetun animaatioprojisoinnin aina aamuneljään asti.
Turun pääkirjaston lisäksi ohjelmaa on myös Laitilassa, Liedossa ja Raisiossa.
Kaamos järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Toisten mielestä neljättä, sillä jo vuonna 2010 oli pienimuotoinen harjoitustapahtuma.
Kaamokseen on vapaa pääsy.
Nyt kun Lukulampun valossa on ”kesätauolla”, on sopiva hetki pyöritellä hieman tilastotietoja ja tarkastella miltä viime vuosi näyttää niiden valossa. Projektin ensimmäinen vaihe käynnistyi jo syksyllä 2011 Turun kaupunginkirjastossa, osana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa, mutta emme tarkastele nyt ensimmäisen vuoden tietoja sen enempää.
Vuosi 2012
Vuoden 2012 alusta alkaen Lukulampun toiminta on pääpiirteissään jakautunut kolmelle osa-alueelle: lukupiiritoiminta, hakevat ja hakeutuvat palvelut sekä kaamostapahtuma. Lisäksi projekti on järjestänyt vuosittain koulutuspäivän lukupiirien vetäjille. Tämä jako ilmeni jo vuonna 2011. Lisäksi projekti painatti vuosina 2011 ja 2012 aiheluettelon, jota jaetaan sopivissa yleisötilaisuuksissa. Ensimmäisen nimi oli Unten mailla ja toisen Luovaa tietokirjallisuutta. Tänä vuonna uusi luettelo tehdään yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa ja aiheena on Turku lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Tämän vuoden Kaamoksen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret.
Vuonna 2012 projektin tapahtumissa kävi yhteensä yli 2800 osallistujaa. Heistä hieman yli puolet oli Kaamosyön kävijöitä, 28% oli hakevien ja hakeutuvien palvelujen käyttäjiä ja noin 20% lukupiiriläisiä. Nämä ovat siis yksittäisiä osallistumiskertoja. Yksi ja sama ihminen on hyvinkin voinut osallistua niihin kaikkiin ja vieläpä toistuvasti. Lukupiirien koulutuspäivän osallistujamäärä oli vain 36, mutta kyseisen tapahtuman merkitys ei olekaan kävijämäärässä. Sama voitaneen sanoa pienellä varauksella myös lukupiireistä ja hakevista ja hakeutuvista palveluista. Ainoastaan Kaamostapahtuman menestys on aika lailla suoraviivaisesti luettavissa kävijämäärästä.
Lukupiirit
Kevät- ja syyskaudella toimi molempina 12 lukupiiriä, joskaan ne eivät olleet aivan samat. Nummen lukupiiri siirtyi syksyllä osaksi EVIVA-hanketta ja kaunokirjallisuuden lukupiiri lopetti kevään jälkeen, samoin kuin lasten lukupiiri. Lista lukupiireistä vuonna 2012 on seuraavanlainen:
Merkillepantavaa on, että suurin osa jatkoi toimintaansa läpi vuoden jotakuinkin muuttumattomana. Osallistumisaste pysyi hyvänä, yleisimmin tapaamisissa oli 5-7 osallistujaa/kerta. Vaihtuvuus ryhmissä ei myöskään ole ollut suurta, mikä kertonee toimivasta lukupiiristä. Yhteensä yksittäisiä osallistumisia lukupiireihin oli 562 (kevät 303/ syksy 259).
Hakevat ja hakeutuvat
Vuonna 2012 järjestettiin 25 (12 / 13) erilaista hakeutuvaa palvelua ja erillisiä tilaisuuksia oli yhteensä 45 (22 / 23). Merkittävä osa tapahtumista oli kirjastokävelyjä ja vastaavaa esittelevää toimintaa. Vuoden ”menestystuotteina” voitaneen pitää rap-sanoituspajoja nuorille, Alman ja Valman esiintymisiä palvelutaloissa ja kuvanlukutaito-opastusta ekaluokkalaisille. Hakevalle ja hakeutuvalle toiminnalle ominaisella tavalla osallistujamäärät yksittäisillä kerroilla vaihtelivat suuresti muutamasta muutamaan kymmeneen.
Yhteistyötahoina vuonna 2012 toimivat mm. Lounais-Suomen syöpäyhdistys Meri-Karina, kuntoutuskeskus Petrea, opetuskoti Mustikka, Pansion vastaanottokeskus, SPR ja Turun seudun työttömät.
Kaamosyö on luonteeltaan selkeä tapahtuma ja eroaa selkeästi Lukulampun muusta toiminnasta. Konsepti on kuitenkin ollut varsin menestyksekäs. Vuoden 2012 Kaamosyön kävijämäärä ylitti noin 1500:lla tavallisen perjantain kävijämäärän. Menestykseen vaikuttaa eittämättä merkittävästi päivän ohjelmisto ja tämänkertaisena valttina oli indierock-yhtye Burning Hearts, joka keräsi tieto-osaston täyteen ihmisiä.
Kaamosyötä vietettiin myös jossain muodossa Littoisissa, Raisiossa, Liedossa, Laitilassa, Paimiossa, Kustavissa, Taivassalossa ja Rovaniemellä.
Koulutuspäivään osallistujia oli 36, valtaosa lukupiirien vetäjiä. Puhumassa olivat kolumnisti Merete Mazzarella – miten argumentoida luetusta – ja musiikkitaidekasvatuksen professori Kimmo Lehtonen – musiikkiin liittyvät mielikuvat psyykkisen kasvun edistäjänä. Lukupiirien vetäjille vuosittainen tapaaminen lienee sekä inspiroivaa, että tärkeä kanava mielipiteiden ja kokemusten vaihtoon.
Sellaiselta näyttää vuosi 2012 tilastotietoja tutkaillen. Jatkamme tilastosarjaa myöhemmin syksyllä ottamalla lukupiirien ja hakeutuvat & hakeutuvien palvelujen kevään 2013 tilastot huomioon.
Kaamoksen kunniaksi Raision kirjastotaloon pystytettiin marraskuun alussa kummitusteltta, jonka uumenissa sai nautiskella hämyisestä tunnelmasta ja kummastella teltan seinille ilmestyneitä taruhahmoja ja muita pelottavia olijoita. Telttavieraat pääsivät myös herättelemään sisäistä kauhukirjailijaansa ja osallistumaan yhteisen jatkokertomuksen kirjoittamiseen. Lue loppuun →
Takarivissä Eemeli Väisänen, Roosa Kalpio, Heini Hautalampi, Aurora Taipale, Jutta Rajaniemi, Iida Oksanen, sohvalla Matias Malin, Fiona Syren, Julia Silvennoinen ja Fiia Erkkilä, lattialla Julia Henriksson.
Marraskuisen perjantai-illan pimetessä saattoi moni littoislainen hieraista silmiään sillä Littoisten kirjastosta kuului kummaa kiljuntaa ja ikkunoista välähtelivät taskulamppujen valot. Kotimäessä vietettiin Kaamosyönä kolmatta kertaa Yökirjastoa.
Yksitoista innokasta 4.-6. luokkalaista sekä kaksi kirjastonhoitajaa saapuivat koko yön kestävälle retkelle mukanaan makuupussit, patjat, taskulamput, herkut ja hirviömäiset kirjat. Lue loppuun →
Syksyn suurtapahtuma Kaamosyö kutsui Turun pääkirjastoon perjantaina 9.11.2012 nauttimaan tarinoista, kirjailijoista ja musiikista. Kirjasto oli auki puoleen yöhön ja ohjelmaa oli kaikenikäisille.
Alkuillan hittejä olivat muun muassa kirjavinkkikioski ja varjoteatteripaja. Kirjavinkkikioskilla jaettiin karkkia ja lukuvinkkejä luovasta tietokirjallisuudesta. Aiheesta julkaistiin Kaamosyönä myös kirjavinkkivihkonen, jota saa kirjastoista.
Kaamosyötä vietetään huomenna, jihuu! Turun pääkirjasto ja viisi muuta Vaski-kirjastoa täyttyy ohjelmalla ja hämärästä illasta otetaan kaikki hyvä irti. Kaamosyön ohjelmaa on nostettu esiin Turun kaupungikirjaston muissakin blogeissa: lue jutut Musastosta ja Sivullinen Stooreja -blogista. Myös Flirttiä ja toilettihuolia -blogista bongattiin maininta Kaamosyöstä.
Lisäksi tapahtuma kerää osallistujia Facebookissa.
Tänä vuonna Kaamosyön teemana on tietokirjallisuus. Rakennamme Littoisissa yökirjaston ohjelman hirviötietouden ympärille. Yökirjasto järjestetään Littoisten kirjastossa kolmatta kertaa Kotimäen koulun alakoululaisille. Kymmenen nopeinta ilmoittautujaa pääsee mukaan. Lue loppuun →
Syksy etenee kohti talvea ja hämärä kaamosaika tekee tilaa lukemiselle ja uusille elämyksille. Pimeän vuodenajan suurtapahtuma Kaamosyö kutsuu Turun pääkirjastoon perjantaina 9.11. nauttimaan tarinoista, kirjailijoista ja musiikista. Kaamostapahtuma järjestetään myös useissa Vaski-kirjastoissa ja Rovaniemellä.
Turun ohjelmakokonaisuus alkaa olla valmis. Lue loppuun →
Liedon ydinkeskustaan noussut Liedon Priima Palvelukeskus on monipuolinen vanhus- ja viriketoiminnan sekä terveydenhoitoalan kokonaisuus. Saman katon alle on yhdistetty kunnallista vanhusväestön viriketoimintaa liikuntatiloineen ja päiväsaleineen, terveyskeskuksen toimintoihin nivoutuva kuntoutuskoti sekä yksityisen toimijan hoivakotitoimintaa. Lue loppuun →
Runoilija Jorma Etto kirjoittaa: “Aika on tunne, tunne siitä että on kiire, tai että pitkästyttää, tai elämä kuluu hukkaan…” Kaamosviikonloppuna kiire päätettiin pysäyttää ainakin kirjaston seinien sisällä. Ja auttaa hetkeksi unohtamaan ulkona vallitseva ankeus, harmaus ja pimeys. Halutessaan saattoi pysähtyä runon äärellä, unelmoida tanssin pyörteessä tai toteuttaa luovuuttaan askartelutyöpajoissa. Pohdittiinpa eräässä tapahtumassa myös jätkäfilosofiaa. Suuren luonnon ja raskaan työn lomassa jätkien korvien välissä muhi niin suuria kuin pieniäkin ajatuksia, ehkä myös unelmia ja haaveitakin?
Kaamosviikonlopun aloittava Potpuri Jorma Etolle keräsi kirjaston Lapponica-salin täyteen eri-ikäistä kuulijaa muistelusten ja runojen äärelle. Lauantain kirjastotansseissa soittaneen Foxy Boys –yhtyeen tanssisävelmät nousivat mukavasti alakerran musiikkikirjastosta ylös lainausosastolle. Tutut sävelmät hyräilyttivät ja jalka vipatti, myös kirjaston henkilökunnalla. Kaamosviikonloppu päättyi maanantaina hyssyttelypäivään, jolloin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan hiljennettiin kiireistä arkea ennen jouluruuhkia käsitöiden ja askartelun parissa. Paikalla oli Marttoja ja rovaniemeläisiä käsityönharrastajia.
Aiheuttaakohan pimeys ja harmaus sen, että tulee näkeneeksi poikkeuksellisen paljon värikkäitä ja tapahtumarikkaita unia? Tietokirjanäyttelyn unikirjoja on tullut selailtua muutamaan otteeseen. Toki näyttelyssä on esillä muitakin näkökulmia uniin ja unennäköön. Jos mieltä askarruttaa muiden näkemät unet, silloin voi tarttua vaikkapa vaikkapa Antonio Tabucchin Unien unia -kirjaan. Tarinakokoelmassa kirjailija on eläytynyt suosikkitaiteilijoidensa yöllisiin matkoihin. Tarinoissa vallitsee unen logiikka, joka on usein absurdi, surrealistinen. Kolmannessa kirjanäyttelyssä sukelletaankin sopivasti Surrealismin maailmaan taiteessa. Lukulamppu luo valoaan koko marraskuun ajan.
Tänään ja huomenna Turun pääkirjastossa vietetään Kaamosviikonloppua. Kirjastossa seikkaillaan unen tunnelmassa ja nautitaan taiteilijavieraiden ja muiden esiintyjien annista yömyöhään.
Pääkirjasto auki puoleen yöhön
Pääkirjasto on tänään auki klo 24 asti. Kaamos-illan hämyssä esiintyvät mm. Magenta Skycode, Claes Andersson, Leena Kela, Turun Filharmonisen Orkesterin jousikvartetti, Nightsatan, Aiju von Schöneman ja Nukkumatti. Cafè Siriuksessa tarjoillaan yömyssyjä ja unimusiikkia. Kuvataiteilijoista ja taideopiskelijoista koostuva CJAM-kollektiivi kutsuu installaatioiden, uniklinikan ja videoprojisointien äärelle.
Huomenna lauantaina päästään Tomas Tranströmerin runojen maailmaan Caj Westerbergin johdattamana. Leena Kela jatkaa performanssejaan, CJAM-kollektiivi installaatioitaan ja kirjavinkkarit unikirjavinkkauksia. Turku-räp soi ja legendaarinen progebändi Kaamos nousee lavalle. Pääkirjasto on auki normaalisti klo 16 asti.
Turun kaupunginkirjaston tuottamat tapahtumat – kuten Kaamosviikonloppu – ovat keinoja esitellä kirjaston aineistoja. Pääkirjastorakennuksen arkkitehtuurista paljastuu Kaamosviikonlopun aikana uusia puolia: kirjasto yöaikaan hämyisine valaistuksineen; vanhan kirjastotalon kellari kummituksineen ja tieto-osasto suuren luokan keikka-areenana.
Kaamos huipentaa Lukulampun valon
Turun kaupunginkirjaston konseptoima Kaamosviikonloppu on Lukulampun valon huipennus. Sitä vietetään 11.–12.11. myös Helsingin, Rovaniemen, Raision, Naantalin, Liedon, Sauvon ja Laitilan kirjastoissa. Tapahtuma on kaikissa kirjastoissa maksuton.
Hoitokoti Liedon Helmessä järjestettiin ensimmäinen Liedon kirjaston Lukulampun valossa –luku- ja vinkkaustunti. Luettavana oli mm. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa, Sinikka Nopolan kolumneja ja Esko-Pekka Tiitisen kirjaa Anjan lähes erinomainen elämä. Kirjassa Anjan sisar näkee Anjasta etiäisen: ”Sisko tuli tuppaan hirmusella höyryllä ja sano että oli nähny etiäisen että mie olin sekkoomassa, että mie olin maha pystyssä seisonu kaivon reunalla ja meinannu hypätä sinne… Mie sanoin sille hullulle että etiäiset on ettäällä, mutta se vaan väitti että kyllä se etiäinen ihan lähiäiseltä näytti.”
Tiitisen lohkaisut naurattivat paikalle kerääntynyttä kuulijakuntaa, mutta juttelun edetessä etiäisiin ja enneuniin keskustelu sai vakaviakin piirteitä. Kaikki toteutuneet tulevaisuuden kuvat kun eivät ole aina olleet niitä miellyttävimpiä. Painajaisunet voivat joskus tuntua kovinkin lähiäisiltä, onnettomuuksia ja kuolemaa ennustavat unet hyvin ahdistavilta.
Kaari Utrio kirjoittaa Unityöt-kirjassa ”Unien vastustamisyhdistyksen perustavan asiakirjan”. Hän kertoo unistaan näin: ”Uneni ovat hirvittäviä vahtikoiria, kurittajia, poliiseja, byrokraatteja, jotka alituisesti valvovat tekemisiäni ja muistuttavat minua laiminlyönneistäni. Niiltä ei jää huomaamatta vähäisinkään yritykseni laiskotella tai nautiskella tai hiipiä pois ikävästä kokouksesta. Eikä niille edes riitä todellisuudesta muistuttaminen: yö yöltä ne keksivät lisää piinaa.”
Jo muinaiset foinikialaiset… No, ainakin Raamatusta muistamme ala-asteen uskontotunnilta Joosefin, joka selitti Egyptin faaraolle tämän näkemiä enneunia seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta lehmästä. Tuhoa ja nälänhätää siinäkin ennustettiin, ylpeys ja hyvät vuodet käyvät lankeemuksen edellä. Vanhin unikirja (n. 1300 eaa.) on muuten löydetty Egyptistä. Unia pidettiin jumalien lähettäminä. Entisaikojen jumalat lienevät olleen kiivasta väkeä. 1500-luvulla Nostradamus ennusti ainakin tähdistä, mutta myös transsimaisista unista ja etiäisistä. Eivät olleet kepeitä hänenkään ennustuksensa: Tuhoa, kuolemaa, antikristuksia ja maailmanloppua. Nostradamuksen on sanottu mm. ennustaneen New Yorkin kaksoistornien romahduksen ja fasistit.
Liedon kirjastossa järjestetään 11.11.11 Lukulampun valossa -hankkeen Kaamosviikonlopun yökirjasto. Me järjestäjät olemme innoissamme olleet kehittämässä ohjelmaa ja tapahtumia yökirjastoon. Mielessä välkkyy silti epämiellyttävä etiäinen vähäisestä osallistujamäärästä… Yökirjasto tulee lähestyessään varmasti uniin, kyllä sitä ihminen yönä jos toisenakin töitä tekee unissaan.
Olisipa mukavaa nähdä enneuni tulevasta lottoarvonnasta tai paratiisisaaresta! Vielä tähän mennessä eivät unet ole luvanneet tummaa ja komeaa muukalaistakaan. Todistakaapa nyt enneunien ja etiäisten positiivisesta luonteesta ainakin a) ilmestymällä yökirjastoomme sankoin joukoin ja b) esimerkein positiivisista enteistä. Mitä luku- ja vinkkaustunteihimme tulee, minulla on vahva etiäinen siitä, että ensi kerralla tutustumme luontoaiheeseen. Tai mikä etiäinen tuo nyt lienee, yleisö saakoon sitä, mitä pyytää!
Lukulampun valo syttyy Turun kaupunginkirjastossa tänään 1. syyskuuta. Liekki leviää muihin kirjastoihin pitkin Suomea idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Lukukeskus on mukana kampanjoimassa ja keskustelemassa kirjallisuudesta ja lukemisesta. Näkövammaisten kirjasto Celia kantaa kortensa kekoon aineisto- ja laitteistotarjonnallaan. Tempausta teemoittavat uni, unettomuus, enneunet ja päiväunelmat.
Tule sinäkin, ”lukuhullu” tai ”sanannielijä” – kuten Bo Carpelan kirjoittaa – kertomaan blogiimme, mitä luit viimeksi. Ja varsinkin, miten koit lukemasi, miltä se tuntui.
Valoisa pimeys
Turun kulttuuripääkaupunkivuoden välkkeessä ideoitu Lukulampun valossa –hanke korostaa pimeyden valoisaa puolta ja ammentaa hyvinvointia lukemisesta, kuuntelemisesta ja kirjoittamisesta. Kirjastot kutsuvat vaihtamaan kokemuksia ja sanailemaan kirjoista esimerkiksi lukupiiritoimintaa vahvistamalla. Turun kirjaston suojissa kokoontuu yhdeksän lukupiiriä, joista yhdessä kokeillaan myös kokemuksellista kirjoittamista.
Kampanjassa ulotetaan palveluita myös heidän saatavilleen, jotka eivät itse pääse kirjastoon. Ikäihmisten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tai pitkäaikaissairaiden kanssa tähdätään mielihyvää tuottaviin kokemuksiin vaikkapa kirjailijavieraita jututtamalla tai äänikirjoja kuunnellen. Musiikkituokiot kannustavat muistelemaan menneitä.
Kaamos kutsuu
Vuoden synkimpänä aikana, 11.-12.11.2011, vietetään kampanjan huipennusta Kaamosviikonloppua. Lyhtyrivit pimeästä jokirannasta johdattavat turkulaisia kirjaston valopiiriin. Kirjailija,-muusikko- ja tutkijapuheenvuorot raivaavat pimeyteen uusia valopilkkuja.
Hae kirjastosta maksuton lukupäiväkirja ja liity lukevien joukkoon.
Taina Ratia Palvelupäällikkö, Turun kaupunginkirjasto
Littoisten lähikirjaston ja Kotimäen nuorisotilan yhteinen perinteinen yökirjasto pidettiin kaamosyönä 8.- 9.11. Teemana tässä kaikenikäisiä lapsia ja nuoria kokoavassa tapahtumassa oli pellet ja iloinen hauskuus. Aiheen mukaisesti osallistujista kuoriutui mitä hassuimpia sirkuspellejä ja humoristisia hahmoja. Maskeeraus ja asusteet täydensivät toisiaan. Yökirjaston suunnittelivat yhdessä aikuisten kanssa Kotimäen koulun 7.- luokkalaiset kirjaston asiakasraadin jäsenet. He myös toimivat apuohjaajina.
Lukulampun valossa 
